A serendipitious event in everyday life is common: it means unexpected information that yields some unintended information and potential value later on. Serendipity as a word has been around for ...hundreds of years. As a studied concept it is rather recent. Serendipity is not just the unexpected information or experience but rather the ability to recognize and do something with it. Serendipitious discovery of information is different from purposive or known item search as it is more complicated and lasts much longer. The discovery of information by chance or accident is still looking it’s explicit place in models and frameworks of information behaviour. It is still not clear what constitutes the core of the research area of serendipity in information behaviour.
The qualities of interaction among people, information, and objects differ in physical vs. digital environments. The bisociation, a creative association between different peaces of information may be computer supported.
This article presents an overview of the research study of serendipity in information seeking behaviour. We explore serendipity mainly in the digital information environment. As a setting for our study we use six main drivers of serendipity research relating to digital enviroments presented in McCay-Peet and Toms (2017). The drivers are: 1. Theoretical understanding of the phenomen of serendipity, 2) physical vs digital, 3) information overload, 4) filter bubbles, 5) user experience, and 6) user strategies.
A new refined temporal model of information encountering by Erdelez and Makri (2020) is also presented in this article. The model presents a framework for better understanding of the temporal dimension of the information acqusition. At a macro level the model positions information encountering within contextual factors related for user, information, task and environment related characteristics.
Informaatiolukutaito ja siihen liittyvät koulutukset ovat olleet kirjastojen arkipäivää jo yli 20 vuotta. Vähitellen myös muut lukutaidon muodot ja niihin liittyvät käsitteet, kuten datalukutaito ja ...tekoälyn lukutaito, ovat hivuttautuneet kieleen, vaikka emme niiden määritelmiä välttämättä muista. Datalukutaidossa kyse on dataan liittyvien keskeisten teknisten, oikeudellisten ja sosiaalisten kysymysten tiedostamista ja ymmärtämistä. Tekoälyn lukutaito puolestaan voidaan lyhyesti määritellä kykynä ymmärtää ja käyttää tekoälysovelluksia vastuullisesti sekä arvioida laajasti tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan.
Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain useita kymmeniä kirjastoalan ammattilaisia. Tradenomitutkintoon johtava koulutus on monipuolista ja antaa hyvät valmiudet alan tehtäviin. ...Tutkinnon suorittaneiden vahvuutena on käytännön osaaminen ja uskallus tarttua tehtäviin heti työelämän alkaessa. Tässä artikkelissa yliopettaja Ari Haasio kertoo SeAMK:n kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta sekä omasta työstäänopettajana, tutkijana ja tietokirjailjana.
Tieteellisen tiedon – erityisesti lehtipakettien – jatkuva hinnannousu on ollut debatin aiheena 1990-luvulta alkaen. Hintakehityksen juurisyinä on nähty etenkin tutkijoiden meritoitumiseen liittyvät ...tekijät ja siihen liittyvä paine julkaista arvostetuimmissa lehdissä, jotka pääosin ovat suurten tiedekustantajien hallussa.
Syksyn kirjastoverkkopäivillä Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen piti puheenvuoron globaaleista megatrendeistä ja kirjastojen mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Käynnissä on monia ...negatiivisia megatrendejä, kuten ilmastonmuutos sekä yhteiskunnallisen luottamuksen heikentyminen. Puheenvuorossaan Tuominen visioi, kuinka kirjastoverkon eri toimijat voivat yhdessä toimimalla maksimoida yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa ja kääntää kehitystä parempaan suuntaan.
Signumin lukijat ovat varsin tyytyväisiä lehden sisältöön ja visuaaliseen ilmeeseen, mutta samalla lehden siirtyminen verkkoon on vähentänyt lukemisen aktiivisuutta. Tämän takia lehden markkinointiin ...ja näkyvyyteen on syytä panostaa entistä enemmän. Nämä päätelmät nousevat Signumia koskevan STKS:n jäsenkyselyn vastauksista, joissa oli mukana myös monta hyvää kehittämisideaa.
Tänä vuonna kaksi tärkeää avoimen tieteen julistusta on saavuttanut 20 vuoden iän: Bethesdan ja Berliinin julistukset. Saman virstanpylvään saavutti Budapestin julistus jo vuoden 2022 helmikuussa. ...Parinkymmenen vuoden aikana avoimen tieteen kentällä on ehtinyt tapahtua valtavasti muutoksia. Etenkin viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet täynnä kunnianhimoista pyrkimystä tieteen avoimuuden edistämiseksi. Tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet, mutta kehitys on ollut pääosin myönteistä.
Toukokuussa osallistuin kokoukseen, joka oli omalla tavallaan havahduttava. Esihenkilö oli kutsunut omaan ryhmäänsä kuuluvat henkilöt läsnäkokoukseen, jonka aluksi hän pyysi meitä esittäytymään ...muille ja kertomaan omista tehtävistämme. Ajatuksena oli esittäytymisen ja tiedon jakamisen avulla parantaa tietoisuutta kunkin kollegan asiantuntemuksesta ja osaamisesta, jotta yhteistyö ja avun pyytäminen tarvittaessa olisi helpompaa. Muita kuunnellessa ainakin itselleni tuli tunne, että en kovinkaan tarkasti tiennyt tai muistanut mitä kaikkea kollegani tekevät, vaikka niin olin kuvitellut. Tehtävien ja osaamisen kirjo oli varsin laaja ja jokaisella hieman omanlaisensa. Puheenvuorojen aikana tuli tietoon muutakin, kuten se, että joillakin tehtävät olivat muuttuneet melko äskettäin ja asioissa riitti vielä opettelemista. Tiedon jakamisen ohessa myös ymmärrys toistemme tilanteesta tuntui lisääntyvän
Viime syksynä Suomen tieteellisen kirjastoseuran kaksi työryhmää järjestivät yhteistyössä kaikille avoimen tulevaisuustyöpajan. Etäyhteydellä toteutettu työpaja eteni SITRAn kehittämän konseptin ...mukaisesti. Tavoitteena oli lisätä kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia sekä ideoida toimenpiteitä toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi. Työpajassa hahmoteltiin tulevaisuutta vuonna 2050, joten osallistujilla oli mahdollisuus irtautua kunnolla nykyhetkestä ja käyttää mielikuvitusta varsin etäiseltä tuntuvan tulevaisuuden visioimiseen
PDF
